Kudonnaiset

Ensi viikolla on määrä palauttaa kudontajakson työt arvioitavaksi. Isommat työt olen jo saanut viimeisteltyä, mutta yksi kokeilupätkä on vielä solmuja vailla.

Solo, Duo ja Trio

Luonnonvalkoisessä Solo-matossa sidoksena on muunneltu kärkitoimikas, Duo-matossa kudekuviollinen ja Trio-matossa palttina.

Vaikka matot ovat samaan loimeen kudottuja niin sidoksesta johtuen leveydet vaihtelevat 53 senttimetristä 58 senttiin. Pisin matto on 1,6 metriä ja lyhyin 93 cm. Yhteispainoa lähes viisi kiloa.

Ja sokerina pohjalla vielä yksi:

Mustaan kalalankaloimeen kudottua VHS-nauhaa palttina-sidoksella! Kude on kauniin kimaltelevaa ja todella riittoisaa. Tähänkin 20 cm leveään ja 90 cm pitkään liinaan meni vain noin puolet kolmen tunnin nauhasta.

Marraskuun viimeisiä

Menipä marraskuu nopeasti! Huomisesta lähtien saisi jo availla joulukalenterin luukkuja, jos sellaisen sattuisi omistamaan.

Ensi sunnuntain joulumarkkinoita silmällä pitäen vielä pari korua.

Snowdrops

Korviksissa huurrepintaiset kellokukkahelmet sekä hopeaosat.

Punaiset kellokukkakorvikset

Dora

Punaisia tiikerinsilmähelmiä, ruskeita makeanvedenhelmiä sekä lasihelmiä. Sydänriipus on irroitettavissa.

Riipuksia

Tässä lisää lupailemiani massatöitä eli Fimo-massasta muotoiltuja riipuksia.

Keveät sydänriipukset organzanauhassa.

Leimatun ja värjätyn massalevyn mausteena lasihelmet korupiikissä.

Ihan kuin suklaata! Herkullinen simpukkariipus ja kuparinsävyiset lasihelmet.

Messutuliaisia

Tyhjin käsin ei messuilta tarvinut lähteä tälläkään kertaa.

Helmet ovat peräisin SJT:n ja HelmiQ:n osastoilta. Värjättyä jaspista sekä makeanvedenhelmiä.

Helmien reiänsuurentaja

Luumunsävyä

Koruaiheiset postaukset ovat olleet harvinaisia tässä viime kuukausien aikana. Piti oikein kokeilla vieläkö kierteiset linkit taipuvat - ja taipuivathan ne.

Plum

Rannekorussa valmiiseen hopeaketjuun liitettyjä Swarovskin kristalleja ja helmiä sekä Botswanan akaattia.

Helmet helisevät mukavasti ranteessa.

Ja huomenna Tampereelle Suomen Kädentaidot 2008 -messuille...

Kynttiläpaja

Tällä viikolla olen opetellut kynttilänvalmistusta; valu- ja kastotekniikkaa. Kurssi kuuluu opiston vapaasti valittavien kurssien joukkoon. Neljän päivän aikana sain kulumaan lähes viisi kiloa kynttilämassaa!

Muottiin valettuja läpivärjättyjä kartiokynttilöitä.

Mehiläisvahalevystä rullattuja kynttilöitä sekä saniaisen lehdellä koristeltu valukynttilä.

Kelluvia kynttilöitä

Lunta ja jäätä eli ns. lumipallo- sekä jääpalakynttilä.

Kastokynttilät

... eikä tässä ollut vielä edes kaikki! :D

... ja voittaja on...

Onnettaren suosikki oli tällä kertaa Anu. Paljon onnea, sinua odottaa yllätyspaketti! Ja suuri kiitos kaikille arvontaan osallistujille, uusille sekä vanhoille lukijoille. Oli todella mukava lukea kommenttejanne! :D

Klaara

Sain mahdollisuuden osallistua "Lihavat leidit" -kurssille. Lihava leidi on nukke, jonka pää ja raajat muotoillaan Fimo-massasta ja kovetetaan uunissa. Nuken vartalo ommellaan kankaasta ja täytetään esimerkiksi riisillä. Fimo-massaa oli mukava muotoilla ja saumat sai hyvin piiloon. Työvaiheista hankalimpia olivat kasvojen muotoilu ja pään kiinnitys pukuun.

Klaara-leidin puku on tehty vanhasta puserosta. Hiukset ovat värjättyä villaa. Korut ovat tietysti aitoa hopeaa lasihelmillä höystettynä. Nuken pituus on 25 cm.

Klaara paistattelee päivää synnyinsijoillaan Kankaanpäässä.

Sain kipinän massatöihin, joten voi olla, että pian nähdään muitakin Fimo-töitä... ;)

Arvonta

Blogi täyttää tänään 2-vuotta ja tämän juhlapäivän kunniaksi järjestän arvonnan. Aika alkaa nyt ja päättyy tiistaina 11.11.2008 klo 18.00. Voit osallistua jättämällä kommentin tai lähettämällä minulle sähköpostia. Voittaja saa yllätyspalkinnon!

Kahteen vuoteen on mahtunut monenmoisia koruja. Olen hakenut omaa tyyliäni ja oppinut paljon uutta matkan varrella. Oikein huvittaa katsella ensimmäisiä kuvia (ai mikä valkotasapaino?). Toivoisinkin kommenteissa kuulevani onko joku yksittäinen koru tai vaikka aihepiiri jäänyt sinulle erityisesti mieleen.

Kudontaa ja pienaskartelua

Tällä kertaa taas pieni katsaus askarruttaja-kurssin antimiin. Tässä jaksossa meillä on teoria-aineiden lisäksi kudontaa ja pienaskartelua. Kankaanrakentamisen ja sidosopin termit kuulostivat aluksi täysin salatieteiltä, mutta niisintä, pirtaanpistely, polkusten sidonta ja muut vaiheet avautuivat lopulta yritysten ja erehdysten myötä. Eräs kurssikavereistani keksikin opistolle osuvan lempinimen: "Kantapään opisto".

Sain monen päivän aherruksen jälkeen loimet puihin ja pääsin kutomaan. Ensimmäinen matto on jo loppusuoralla, palttina-sidosta trikookuteella. Toimikas-polkuset odottavat vuoroaan, loimea riittää vielä pariin pieneen mattoon.

Pienaskartelussa kokeilimme mm. krakleerausta, decoupage-tekniikkaa (ns. lautasliinatekniikka), lasimaalausta ja lasin hiekkapuhallusta.

Kirpparilta löytynyt valokuvankehys krakleerattuna kullanvärisellä ja valkoisella maalilla.

Lasin hiekka- eli raepuhallus oli minulle tuttu juttu kesäkurssilta. Tässä viinipullo on saanut pintaansa uudet kuviot.

Kellotaulussa on yhdistetty krakleerausta ja decoupage-tekniikkaa.

Ensi viikolla opettelemme kirjansidonnan alkeita...

Muistin virkistystä

Askarruttaja-kurssin työelämäopintoihin kuuluu neljä ohjausharjoittelua. Suunnittelin ensimmäiseksi ohjauksekseni pientä hopeasavikurssia, jonka toteutan pari viikon päästä (jos kaikki menee suunnitelmien mukaan). Ohjausharjoittelun harjoitteluna tein pari hopeasaviriipusta siveltävällä hopeapastalla, jotta sain palautettua mieleen eri työvaiheet.

Useissa lehtiriipusohjeissa käsketään välttämään karvapintaisia lehtiä, koska savi kuulemma tarttuu huonosti lehden pintaan. En kyllä huomannut tällaista ongelmaa tai sitten kävi hyvä tuuri ja pasta oli sopivan paksua. Pelargonin lehtiruoti tulee kauniisti näkyviin, voisi harkita vaikka patinointia.

Muratti olikin vähän hankalampi tapaus. Lehden alapinta oli rasvaisen tuntuinen ja pari ensimmäistä kerrosta kerääntyi pisaroiksi lehden pinnalle. Lehtiruotikaan ei ole kovin näkyvä. Riipuksen malli on apinoitu uusimmasta Taika-lehdestä(9/2008).

Lomalla

Syysloma alkoi tänään, viikon tauko opiskelusta. Nyt on aikaa lepäillä, kerätä voimia... ja tehdä koruja!

Leaf

Nappikorvikset á la Bali. Värjätty vuorikristallihelmi sekä Balin hopeaa.

Kelly

Vihertävän sävyisiä makeanvedenhelmiä, vuorikristallia sekä Swarovskin kristallihelmiä. Irroitettava riipus on Balin hopeaa.

Syysmorsian

Olin kutsuvieraiden joukossa, kun syysmorsian ja sulhanen purjehtivat avioliiton auvoiseen satamaan. Kaula-ja rannekorun tilannut morsian antoi luvan kuvien julkaisuun.

Kaunis morsian

Lähikuvaa puvun helmikoristeluista sekä tekemästäni rannekorusta.

Tarpeeseen ja muuten vaan

Havahduin siihen, että tulevana viikonloppuna on kaverin häät, eikä minulla ole asuun sopivia koruja. Ei auttanut muu kuin ottaa pihdit käteen...

Vivo

Kultadupleeta, makeanvedenhelmiä, savukvartsia ja Swarovskin helmiä. Tarkoituksena oli linkittää kaulakoru koko pituudeltaan, mutta 18 senttimetrin kohdalla iski pihiys ja korvasin loppuosan paksulla kullatulla vaijerilla. Korvakorut täydentävät settiä. Teen vielä rannekorun, jos ehdin.

Edellisen postauksen jälkimainingeissa:

Huovutettuja helmiä ja puuhelmiä veikeässä rannekorussa. Koru on koottu kaksinkertaiseen joustolankaan.

... kuin huopatossutehtaalla

Lukuvuoden ensimmäisellä vapaasti valittavalla viikolla pääsin toivomalleni huovutus-kurssille. En ollut aikaisemmin kokeillut kuin neulahuovutusta, joten märkähuovutus oli minulle aivan uusi tuttavuus. Mutta kun vauhtiin pääsi, ei olisi millään malttanut lopettaa. Pisimpänä päivänä tein hommia puoli yhdeksään asti illalla, ja seuraavana aamuna veivasin villaa jo seitsemältä aamulla...

Pieniin töppösiin meni 100 grammaa villaa ja isoihin 300 g.

Huopalaukku, jossa on myös huovutettu nyöri. Nyt pysyy kännykkä lämpimänä myös talvipakkasilla.

Ja tuotokset vielä yhteispotretissa:

Harmaan huopalevyn ajattelin käyttää huovutustöiden mallikansion päällystykseen. Huovutus-teksti sekä kukka ovat neulahuovutettuja.

Pienen pientä

Minulta tiedusteltiin tekisinkö rannekorun lahjaksi vastasyntyneelle tytölle. Tottahan toki, kunhan ensin sain tarkat ohjeet korun pituudesta, arvailujen varaan en uskaltanut jättää.

Voi miten tulikin suloinen koru! Pyöreitä makeanvedenhelmiä, pieniä hopeahelmiä sekä hopeinen sydänriipus.

Tulen usein miettineeksi, miten lasten korujen käy, kun lapsi kasvaa siitä ulos. Ehdotin korun tilaajalle alla olevaa tapaa, jolla rannekorua voi hyödyntää jatkossa.

Rannekoru muuttuu näppärästi kaulakoruksi, kun lukkoon ja vastakappaleeseen liittää pätkän hopea- tai muuta ketjua.

Kankaankuviointia

Koruilu on sattuneesta syystä jäänyt viime aikoina hieman taka-alalle, sillä kankaankuviointi on vienyt mennessään. Tässä pari valittua palaa jakson aikaansaannoksista.

Saimme tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa jokin tuote annetun aiheen pohjalta. Oma työni (reunojen viimeistelyä vaille valmis) sisälsi 4 kpl pöytätabletteja ja kuvassa olevan kaitaliinan. Kuviot on painettu pellavakankaalle seulan ja raakelin avulla, kuviossani on viittä eri sävyä.

Kassi, joka on värjätty punaisella puuvillavärillä. Päälle on silitetty heijastinkankaasta vaahteranlehtikuvioita.

Tein myös valotusseulan ja painoin sillä tekstit paitoihin. Pitäähän nyt korumyyjällä oma mainospaita olla! ;)

Syksyä ilmassa

Viimeistään tämän viikon sateista voi päätellä, että syksy saapuu. Täällä etelässä tosin puut eivät ole vielä yhtä värikkäitä kuin Satakunnassa. Syksyisissä tunnelmissa syntyi myös alla oleva rannekoru.

Spicy Copper

Tummanpunaisia hieman kupariin vivahtavia makeanvedenhelmiä, Swarovskin kristalleja sekä kultadubleekorunosia.

Lisämuisti

Jo ensimmäisinä päivinä tuli selväksi, että kouluvuoden aikana on luvassa muutakin kuin askartelua. Tenteillä meitä ei (ainakaan vielä) peloteltu, mutta kirjallisia tehtäviä on tulossa.
Opiskelijalle erittäin tarpeelliseen välineen eli muistitikun koristeeksi syntyi ketju hopealangasta ja helmistä. Nyt saa työselosteet, oppimispäiväkirjan ja portfolion tyylikkäästi talteen.

Ketjun helminä larvikiittia, mustaa onyksia sekä Swarovskin pyöreitä kristallihelmiä. Onyksien ympärille on kiedottu vielä ylimääräinen kieppi hopealankaa. Ketjun pituus on 72 cm ja muistitikku on kiinnitetty kännykkäkorunauhalla.

Opiskelijaelämää

Terveiset täältä Kankaanpäästä! Kolme päivää opiskeluja on nyt takana ja tosi kivaa on ollut! Vaikka ryhmämme ikähaitari on melko suuri (parikymppisistä lähes kuusikymppisiin) ei se ole menoa haitannut. Löysimme heti yhteisen sävelen! Kaikilla tuntuu olevan kädentaidot lähellä sydäntä ja ryhmästämme löytyy monen eri erikoisalan osaajia. Minuakin jo kysyttiin vetämään pientä kurssia hopeasavesta.

Asuntola-asumiseenkin olen sopeutunut yllättävän helposti, vaikka tietysti pientä koti-ikävää onkin. Asiaa on kuitenkin helpottanut paljon, että sain mukavan kämppiksen (joka sattumoisin tekee myös itse koruja). Kankaanpää tuntuu muutenkin oikein rauhalliselta pikkukaupungilta ja opisto on tosi nätillä paikalla järven rannalla. Tänä iltana pääsee testaamaan rantasaunan, ties vaikka ihan pulahtamaan uskaltautuisi. ;)

Viikonloppuna täytyy ottaa kotoa mukaan vähän helmeilytarvikkeita niin pääsee tekemään koruja. Iltaisin on kuitenkin reilusti vapaa-aikaa, jolloin ehtii tehdä omiakin juttuja. Palataan siis myöhemmin asiaan!

Rannekkeita tilauksesta

Afrodite-kaulakorun uusi omistaja toivoi setin täydennykseksi rannekorua.

Materiaalit ovat muuten samat kuin kaulakorussa, mutta kaksoiskartiot on korvattu samansävyisillä rondelleilla.

Koruun hupeni varastoni vihoviimeiset pätkät 0,6 millisestä hopealangasta. Lisää on jo tilattu, mutta lanka tulee todennäköisesti vasta ensi kuussa. Nyt on tietysti pää täynnä ideoita, joihin tarvitsisi juuri tuon paksuista lankaa...

Fasettihiotut amatsoniittikolikot hopeisilla kiemuroilla koristettuna (nollaviitosen lankaa sentään vielä löytyi).

Ja vielä yksi (jo aikaisemmin syntynyt) patinoitu rannekoru tilaustyönä:

Africa

Punaista akaattia, makeanvedenhelmiä ja lasihelmiä, hopeisilla sydän- ja ristiriipuksilla somistettuna.

Kello (osa 2)

Askarruttaja-kurssin alku lähestyy, enää viikko töitä jäljellä. Sain jo ensimmäisen jakson lukujärjestyksen. Kädentaitoaineista aloitamme kankaankuvioinnilla, muita aineita ovat mm. tuotesuunnittelu, ohjauksen teoria, tietotekniikka ja psykologia.

Viiden ja puolen vuoden jälkeen paluu koulunpenkille. Miten sitä mahtaa sopeutua?

Hopeaketju on Bubbles-punosta, millin langasta 5,0 mm ja 3,0 mm veiveillä. Päädyissä on pienemmän renkaat, jotta salpalukon saa kiinni. Muistuttaa hieman viime vuonna tekemääni kelloa, renkaatkin ovat lähes samaa kokoa.

Eihän sitä sovi myöhästyä tunneilta (ainakaan ruokatunneilta)! ;)

Valoryijy

Sateinen sää ei juuri houkutellut ulos, joten oli hyvä päivä viimeistellä valoryijy. Sain ompeluosuuden valmiiksi jo viime viikonloppuna, mutta koko alkuviikko meni rimojen sahauksen, maalauksen ja kiinnityksen parissa. Viimeinen (ja mukavin) osuus oli valojen asennus.

Valmista tuli! Urakkaan meni kaiken kaikkiaan noin kuukauden päivät (tai siis illat). Ryijy löysi paikkansa olohuoneen pimeimmästä nurkasta. Ylempi kuva on tosin otettu salaman kanssa joten hämäryydestä ei ole tietoakaan.

Valoryijyn materiaalit ovat Pirkanmaan kotityö Oy:n verkkokaupasta. linkki päivitetty 21.2.2010