28 helmikuuta 2010

Kantapään kautta

Katri haastoi helmeilijät esittelemään epäonnistuneita koruprojektejaan. Niitähän riittää!

Hopeasavilehtiä tai siis entisiä sellaisia. Syynä voi olla liian ohut kerros hopeapastaa, lyhyt kuumennusaika tai kovakourainen käsittely. Muutama lehti nimittäin halkesi, kun yritin suoristaa niitä kumivasaralla.

Ensimmäisiä omatekemiä korupiikkejä, uniikkia käsityötä! Onneksi nykyään sujuu jo vähän paremmin...

Love knots-viritelmiä. Miten voi olla niin vaikea tehtävä leikata hopeaspiraali niin, että saa viisi täyttä kierrosta?

Eikä tässä ollut läheskään kaikki. Olen näköjään onnistunut hävittämään todistusaineistoa mokistani. Sulatuspussiin on päätynyt muun muassa eräs Tree of Life -kokeilu, jonka tein juottamattomaan hopearenkaaseen, kun en vielä omistanut juotosvehkeitä. Eihän se tietenkään mitään kestänyt, joten purkuun meni.

2 kommenttia:

katri kirjoitti...

Hih! Kiva kun lähdit mukaan.

Nuo lehdet varmasti harmittivat. :( Olisivat olleet niin kauniita. Muuten nuo pieleen menneet ei nyt ihan mahdottomia mokia olleet. Samanlaisia korupiikkejä löytyy muuten multakin, oon niitä joskus käyttänyt sellaisiin, missä pallukka ei jää näkyville ja osa on sulatettu/ menossa sulatukseen.

Munkin sulatuspussissa on ollut Tree of Life -riipus.

Pioni kirjoitti...

Love knotsien pätkiminen tuottaa mulle ainakin suurta tuskaa, vaikka yleensä valmiina koruna kyllä ovat aika näyttäviäkin. Harvemmin tulee kuitenkin tehtyä. Koru-jemmassa on "ei niin paljon toivottuja" yksilöitä, jotka on tehty helmistä tai jostain muusta mitä tuli hankittua. Yleensä tälläiset ei mieluisat jutut päätyy mun tytölle joko valmiina koruna tai helminä... arvatkaas onko 7 v. tyttö riemuissaan. Hei, nyt kun tuli sulatuksesta puhe.... olisiko jollakin tehdä päivitys blogiinsa vesivalu-tekniikasta. Haluaisin hävittää jämä hopeat niin mutta kun nyt meni sormi suuhun! Auttakaa, jooko!!!?