Patinointia

Helmetin foorumilla oli jokin aika sitten keskustelua hopean patinoinnista kotikonstein. Pääosaa tuossa hommassa näytteli keitetty kananmuna, lisämausteina tarvittiin mm. puhdistusainetta minigrip-pussi, patinoitavat hopeaesineet ja teräsvillaa. Kaikessa yksinkertaisuudesaan puhdistetut hopeat suljettiin samaan pussiin muussatun kananmunan kanssa ja sitten vaan odoteltiin. Käytin tässä ensimmäisessä kokeilussa marraskuisella hopeakurssilla tehtyjä renkaita, joissa on kaksi 0,6 millistä lankaa kierretty yhteen. Herätti hieman kotona kummastusta, kun sohvapöydällä lojui muussattu kananmuna. Tuskin maltoin Idolseja seurata, vaan hypistelin pussia käsissäni, kun hopean tummumisasteen vahtiminen oli paljon jännittävämpää.

Hopearenkaat olivat pussissa yön yli, osa oli hyvin patinoituneita (mustia) ja osa vähemmän (ruskehtavia). Kuvassa keskellä yksi hyvin yhteistyökykyinen yksilö. Oikeanpuolimmainen rengas on käsitelty hienolla 000-teräsvillalla, joka poistaa patinan halutuilta kohdilta kuitenkaan naarmuttamatta. Hopealangan kierteet tulevat tässä upeasti esille.

Kokosin valmiista renkaista tällaiset riipukset, vertailussa ei-patinoidut renkaat. Huomaa ero!

Kananmunalla patinointi oli sittenkin helpompaa mitä aluksi arvelin. Täytyy kokeilla joskus uudestaan. Keijo jo vitsailikin, että tämän talouden kananmunankulutus taitaa olla kasvussa... Heh, ainakin hetkellinen piikki saattaa hyvinkin tulla! :)

Lopuksi kuva tilaustyönä tehdystä kaulakorusta. Tätä ei ole kuitenkaan patinoitu. Tuttuakin tutumpia kierteisiä linkkejä ja Swarovskin kristalleja (6 mm) sävynä Montana.

Kiireen keskellä

Viime postauksesta ehtikin vierähtää normaalia pidempi aika, kun on pitänyt muita kiireitä. Viime viikolla verottaja "ilahdutti" postittamalla elinkeinonharjoittajan veroilmoituksen. Kyllähän sitä tiesi että se olisi näin vuodenvaihteessa tulossa, mutta salaa kuitenkin toivoi, josko ne unoihtaisivat lähettää sen... Y-tunnus on ollut kohta vuoden ajan ja ensimmäisestä tilikaudesta olisi nyt tehtävä jonkin sortin yhteenveto. Vielä en ole ehtinyt siihen sen tarkemmin paneutua, kun olen yrittänyt saada kirjanpitoani parempaan järjestykseen. Kirjastosta olisi varattuna pari kirjanpito-opusta, joilla toivottavasti pääse edes vähän kärryille asiasta. Voi miten olisikin helppoa, kun saisi vain tehdä koruja eikä miettiä mitään verotuksen kiemuroita!

Tree of Life -riipuksia näkee blogissa jos toisessakin, mutta eiköhän vielä kerta kiellon päälle... Tämä on toinen tekemäni Elämän Puu -riipus, ensimmäinen oli sen verran kehno, ettei siitä ole edes kuvaa. Tämä toinen versio on huomattavasti edeltäjäänsä parempi. Perusohjeena käytetty tätä Beadstudion sivuilla löytyvää Tree of Life -ohjetta.

Tree of Life -riipus peridoottiminisiruista


Kaulakoru, jossa kolmenkokoisia fancy jaspereita: 14 mm x 12 mm, 6 mm ja 4 mm.

Tilaustyö

Minulta toivottiin tummanpunaisen makeanvedenhelmistä tehdyn rannekorun seuraksi kaulakorua ja korviksia. Rannekorun helmet olin ostanut HelmiQ:sta, mutta nämä helmet olivat ikävä kyllä ehtineet loppua varastosta. HelmiQ:n Pia vastasi sähköpostikyselyyni, että juuri tämä kirsikansävy oli loppuvuoden myydyin sävy makeanvedenhelmissä, eikä kyseistä värjäyserää ole valitettavasti enää saatavilla. Uudet erät eivät ole olleet yhtä laadukkaita, ja sen takia he eivät ole vielä ottaneet niitä lisää valikoimiinsa.

Sattui kuitenkin niin hyvä tuuri, että sain Treasure Island Pearlsilta samankokoisia ja lähes samansävyisiä helmiä! Esittelinkin ne aikaisemmassa postauksessa (sävy Deep Burgundy). Minulla oli vielä muutama HelmiQ:sta tilaama helmi jäljellä ja vertailussa uudet helmet osoittautuivat yhtä laadukkaiksi. Uudesta nauhasta täytyi tosin hylätä pari liian tummaa helmeä, mutta ne voi hyvin käyttää jossain muussa koruprojektissa.

Kaulakoru sekä korvikset Deep Burgundy -sävyisistä ovaaleista makeanvedenhelmistä (koko 6 - 6,5 mm). Kaulakoru on 42 cm pitkä ja varustettu sydänmenmuotoisella korulukolla.

Lukihäiriö

Korukivillä on joskus melkoisen erikoisia nimiä, eikä läheskään kaikilla ole suomenkielistä vastinetta. Olin usean kuukauden siinä uskossa, että on olemassa jaspislaji englanninkieliseltä nimeltään kambala jasper. Törmäsin kivilajiin ensimmäisen kerran viime marraskuussa Julian blogissa, ja sen jälkeen useasti esim FMG:n sivuilla. Joka kerta luin nimen yhtä sujuvasti väärin. Totuus valkeni vasta tänään, kun selailin HelmiQ:n uutuushelmiä. Mitä ihmettä? Se on siis oikeasti kambabajaspis! Kambaba eikä mikään kambala. Ihme kun ei sentään kampela... :-D

Kastehelmeltä ostamia kambabajaspis-helmiä (paljon kiitoksia!) ja hopeahelmiä rannekorussa.

Aikaisemmin jaspikset eivät suinkaan kuuluneet suosikkikivieni joukkoon, mutta ajan mittaan olen oppinut pitämään niistä. Mitä enemmän niitä pyörittelee käsissään sitä vaikeampi niistä on luopua.

Kehno kuva muutenkin keskinkertaisista tekeleistä. Särmikkäiden lasihelmien ympärille kiedottu hopeaspiraali.

Kuvapäivitystä

Pääkaupunkiseudun helmettiläisten tapaamisella tuli hankittua muun muassa kaksi kaiverrettua simpukkariipusta. Kiitokset Ullalle, kastehelmelle ja muille mukana olleille! Nähdään taas pian!

Kukkakaiverrettu simpukkariipus ja 67 cm pituinen ketju makeanvedenhelmiä (sävyt persikka ja kaakaonruskea) sekä delicahelmiä.

Lehmuksensävyisiä sekä valkoisia makeanveden riisihelmiä. Riipuksena Hill Tribe -sydän.

Rannekorussa mustia onykseja sekä hopeahelmiä.

Kultaduplee

Sain reilu viikko sitten ensimmäiset kullatut (14KGF) korunosat Gemshow-Onlinesta. 14KGF on epäjaloa metallia, joka on päällystetty 14 karaatin kullalla. Materiaalin kultauksen sanotaan olevan oikeanlaisessa käytössä erittäin kestävä. Suomalaisittain tämä materiaali tunnetaan nimellä kultaduplee. Hetki, jolloin otin kullatut korupiikit ensimmäistä kertaa pihteihini, tuntui melkein juhlalliselta. Onhan tuo materiaali selvästi arvokkaampaa kuin sterlinghopea.

Ensimmäisenä työnä valmistui tämä korvispari, isot uurteiset helmet ovat 8 mm ja pienet sileä 3 mm.

Ulkomaan aarteita

Tämänpäiväinen posti toi iloisia tuliaisia maailmalta. Kotona odotti himoittu paketti Treasure Island Pearlsilta täynnä makeanvedenhelmiä sekä muutama nauha korukiviä. Tilasin täältä nyt ensimmäistä kertaa seurailtuani ensin miten muiden helmettiläisten tilaukset sujuivat. Hyvien kommenttien johdosta uskaltauduin itsekin tilaamaan. Helmet olivat oikein hyvänlaatuisia, eikä renkaita ole havaittavissa juuri lainkaan. Ainoastaan yhdessä nauhassa on muutama epämuodostunut helmi ja yksi peridoottihelmi oli haljennut kahtia. Kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen, ja tilaan täältä varmasti uudestaankin.

Makeanvedenhelmet ylhäältä alaspäin:
Deep Burgundy 6 - 6,5 mm ovaali
Deep Burgundy 5 - 5,5 mm ovaali
Blue Steel 5 - 5,5 riisi
Golden Peridot 6 - 6,5 mm pyöreähkö
Platinum Purple 4 - 5 mm riisi

Ja lopuksi kivihelmet:
Valkoinen kuukivi 4 - 5,5 mm pyöreä
Peridootti 4 mm pyöreä


Näiden aarteiden lisäksi postista oli tullut ilmoitus saapuneesta kirjatusta kirjeestä, ja olihan se heti pakko noutaa kotiin. Paketissa oli Thaimaan Chakras Jewelsiltä tilaamani Hill Tribe -hopeariipukset. Harmikseni yksi tilaamistani tuotteista oli loppunut joten sain vain kahdenlaisia sydänriipuksia. Kumma juttu, sillä heidän nettisivunsa mukaan kyseistä tuotetta olisi saatavilla. No ei kai siinä mitään, kun he kuitenkin hyvittivät tuotteen hinnan minulle takaisin.

Karen Hill Tribe -hopeariipukset (15 mm)

Hopeakuvioita

Löysin Studio Heathin sivuilta ohjeen hopeakuviollisen riipuksen tekoon. Ohjeen korussa on käytetty kaunista dichroic-lasikapussia. Itselläni ei kuitenkaan ollut sopivan tummaa dicroa, joten valitsin tummansinisen lasin. Tummalta alustalta hopeakiekurat tulevat paremmin esille. Käytin omassa työssäni todella pientä lasia, vain 15 mm x 15 mm. Jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut aloittaa suuremmalla lasilla, koska tuon pieni lasi lipsui käsistä ihan yhtenään. Valmis koru ei tosin muistuta ohjeen korua juuri mitenkään. Korun idea on kuitenkin sama, vaikka yksinkertaistinkin mallia melkoisesti (mutkat suoriksi -meininkiä).

Perhepotretti

Lasityöt ovat jääneet viime aikoina hieman taka-alalle helmi-innostuksen takia. Työpöytä käy ahtaaksi, eivätkä lasit ja muut välineet sovi olemaan esillä yhtä aikaa. Täytyy siis priorisoida. Lasivarastoa on kuitenkin ehtinyt kertyä sen verran, että niillä sulattelisi monta uunillista lasitöitä. Nyt ei muuta kun odottelemaan, että se inspiraatio joskus iskisi...

Tässä aikaisemmin syntyneitä sulatuslasitöitä. Vekkulit pigviinit toimivat jääkaappimagneetteina.

Hopeavirkkausta

Kokeilin hopealangalla virkkaamista jo joskus viime keväänä käydessäni hopealankatöiden alkeiskurssia työväenopistossa. Tekniikka ei silloin ollut kovin hyvin hallussa, enkä saanut virkatuksi kuin pari yksinkertaista työtä. Sormenpäät olivat hellinä jäykän langan kanssa taiteillessa. Ohutta 0.3 millimetristä hopealankaa oli kuitenkin jäänyt vielä useampi metri jäljelle ja päätin hieman verestää taitojani. Olin joskus tilannut Villihelmestä minikokoisia peridootti-siruhelmiä, ja ne sopivat mielestäni hyvin juuri virkkaukseen.

Siruhelmet pujotetaan ensin hopealankaan (pehmeä 0,3 mm) ja virkataan tavallisia ketjusilmukoita. Virkkasin helmet kiinni joka toiseen silmukkaan, jotta helmet eivät olisi aivan kiinni toisissaan. Virkkuukoukku on kokoa 1.00.

Valmis kaulakoru kuvassa kiedottuna kaksinkerroin. Minulle tulee tuosta korusta mieleen hiirenkorvilla olevat koivunlehdet. Peridootin sävy on kauniin keväisen vihreä. Lukkosysteemin teossa olisi vielä opeteltavaa, en ole itse tuohon versioon kovin tyytyväinen (se ei onneksi kuvassa kunnolla edes näy...).

Aikaisemmin tekemäni kaulakoru, jossa hopealangan sekaan on virkattu siemenhelmiä.

Ja toinen samantyylinen

Vaihteeksi jotain sinistä

Valmiita koruja hypistellessäni huomasin, että sinisävyisiä tekeleitä ei ollut kovinkaan monta, muutama korvakoru vain. Vaikka muuten pidän sinisestä väristä, koruissa tunnun vierastavan sitä. Siniset korukivet, kuten esimerkiksi lapis latsuli ja sodaliitti tuntuvat jotenkin "epäluonnollisilta", liian värjätyn oloisilta minun makuuni. Pidän enemmän luonnollisen värisistä kivistä. Makujahan on niin monia!

Tässä kuitenkin näistä "pahamaineisista" sodaliittihelmistä, vuorikristallihelmistä sekä lasihelmistä koottu kaulakoru. Eipä se oikeastaan hullummalta näytäkään... ;-)

Vuoden alkupala

Vuoden 2007 ensimmäisenä postauksena esittelyssä 1,0 millimetrin hopealangasta väännelty rannekoru. Korun tekoon tarvittiin (vain ja ainoastaan) sopiva pätkä hopealankaa, pyöröpihdit, lattapihdit sekä viila langanpään pyöristämiseen.
Ranteessa koru näyttää tältä. Ei tosin sovi kovin paksuranteiselle, vaikka se hieman joustaakin käytössä.