28 kesäkuuta 2007
Loputonta säätämistä
Hopeasavikokeilut jatkuvat, tällä kertaa ruiskussa olevalla hopeasavella. Siinä sai heti huomata, että homma vaatii vakaata kättä! Ensimmäisistä tärisevin käsin puristetuista saviluiruista ei kyllä saanut mitään siistiä aikaiseksi. Muutaman harjoituskappaleen jälkeen saveen sai edes jonkinlaisen otteen, ja teokset alkoivat jo muistuttaa etäisesti jotain. ;)
Ensimmäisiä hopeasavitöitä tehdessäni en kiinnittänyt kunnolla huomiota töiden viimeistelyyn eli viilaamiseen ennen polttoa. Kai siinä oli niin malttamaton, että halusi saada valmista aikaiseksi mahdollisimman nopeasti!
Toissapäivänä tuli piipahdettua Eerikinkadulla Pensseli ja Kuppi -studiokahvilassa. Niinhän siinä käy, että nälkä kasvaa syödessä ja savivalikoimani sai uuden jäsenen, hopeapastan. Pastalla oli kätevä korjailla kuoppia ja muita epätasaisuuksia saven pinnalta ennen polttoa, eikä tarvinut viilata niin paljon.
Kukkakuvion kanssa korjailu oli mennä jo liiallisuuksiin, kun vuoron perään viilailin ja taas lisäilin pastaa. Lopulta kuitenkin päätin, että tämä säätäminen saa riittää, saahan työssä tekijänsä kädenjälki näkyä.
Nuottiavain oli vähällä sulaa poltossa, mutta sain estettyä totaalisen tuhon. Työstä tuli silti melko heppoisen tuntuinen, varsinkin alaosa vääntyy helposti. Saisihan tuosta tehtyä kuitenkin vaikka korvakorun.
Tähän riipukseen olen oikein tyytyväinen! Kukka on ihanan keveä mutta silti omalla tavallaan näyttävä. Kokoa on 15 mm x 20 mm. Näyttää tosi hyvältä hopeaketjussa. Tämä on oikein minunnäköinen koru! :)
Ja lopuksi hieman kurkistusta seuraavaan projektiin (vaikka näkyyhän siellä tuo kukkakin). Hopeapastalla siveltyjä lehtiä. Olen jo seonnut laskuista kuinka monta kerrosta olen tähän mennessä laittanut. Ja reikäkin pitäisi saada tehtyä jollain konstilla...
Ensimmäisiä hopeasavitöitä tehdessäni en kiinnittänyt kunnolla huomiota töiden viimeistelyyn eli viilaamiseen ennen polttoa. Kai siinä oli niin malttamaton, että halusi saada valmista aikaiseksi mahdollisimman nopeasti!
Toissapäivänä tuli piipahdettua Eerikinkadulla Pensseli ja Kuppi -studiokahvilassa. Niinhän siinä käy, että nälkä kasvaa syödessä ja savivalikoimani sai uuden jäsenen, hopeapastan. Pastalla oli kätevä korjailla kuoppia ja muita epätasaisuuksia saven pinnalta ennen polttoa, eikä tarvinut viilata niin paljon.
Kukkakuvion kanssa korjailu oli mennä jo liiallisuuksiin, kun vuoron perään viilailin ja taas lisäilin pastaa. Lopulta kuitenkin päätin, että tämä säätäminen saa riittää, saahan työssä tekijänsä kädenjälki näkyä.
Nuottiavain oli vähällä sulaa poltossa, mutta sain estettyä totaalisen tuhon. Työstä tuli silti melko heppoisen tuntuinen, varsinkin alaosa vääntyy helposti. Saisihan tuosta tehtyä kuitenkin vaikka korvakorun.
Tähän riipukseen olen oikein tyytyväinen! Kukka on ihanan keveä mutta silti omalla tavallaan näyttävä. Kokoa on 15 mm x 20 mm. Näyttää tosi hyvältä hopeaketjussa. Tämä on oikein minunnäköinen koru! :)
Ja lopuksi hieman kurkistusta seuraavaan projektiin (vaikka näkyyhän siellä tuo kukkakin). Hopeapastalla siveltyjä lehtiä. Olen jo seonnut laskuista kuinka monta kerrosta olen tähän mennessä laittanut. Ja reikäkin pitäisi saada tehtyä jollain konstilla...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Onko siulla mahdollisuutta vähän naputella tuota nuottiavainta? Siis vasaralla :) Voisi ehkä siitä sitten vähän koveta tuo matsku. Yleensä ainakin hopean kanssa auttaa, ei oo niin taipuisaa.
Ihuna tuo kukka. Pakko se on kait kohta itsekin ostaa tuota hopeasavea :)
Kiitos ideasta! :) Eipä tullut heti mieleen, vaikka on noita hopeita tullut aikaisemmin naputeltua.
Lähetä kommentti